Se oli toukokuu viime vuonna kun lopulta romahdin. En vain jaksanut enää. Suuntasin työterveyteen ja sieltä sairaslomalle, diagnoosina sekava muotoinen masennus- ja ahdistustila, sillä Suomessa ei ole omaa termiä uupumukselle, toisin kuin meidän naapurimaassa Ruotsissa on. Siitä alkoi sairastuminen, sen hyväksyminen ja pikkuhiljaa myös toipuminen.
Kun sairastuin, tuntui ettei missään ollut tietoa, vertaistukea. Eihän kukaan muu masennu tai uuvu nuorena. Ensin piilotin oman tilini yksityiseksi, mutta silti en puhunut asiasta. Kunnes yksi päivä päätin, että minä rikon tämän hiljaisuuden. Päivitin stoorin Instagramiin, missä kerroin täysin oman tilanteeni. Rehellisesti, avoimesti. Paniikki iski, nyt olin antanut itsestäni liikaa, en jaksa jos minut vielä tyrmätään. Olin menossa poistamaan julkaisua, kun huomasin kaikki ne yksityisviestit mitä olin saanut. Silloin tajusin, ei en poista mitään. Vaan tämä on juuri se mitä minä ja ilmeisesti moni muukin tarvitsee.
Siitä asti olen avannut Instagramissani tilanteeni rehellisesti ja avoimesti, voit mennä kurkkaamaan löydät minut sieltä ssaakku_ nimimerkin takaa.
Kuitenkin haluan kirjoittaa vielä enemmän aiheesta, sekä antaa muille mahdollisuuden puhua ja tuoda äänensä kuuluviin. Siksi Ahistus Päissään, vertaistukena, apuna, kannustamassa, nostamassa asioita esille sekä mahdollisuutena sinulle, joka haluat kertoa tarinasi, mutta haluat pysy nimettömänä. Se onnistuu, sillä yhdessä voimme rikkoa tabut mielenterveyteen liittyvien asioiden ympäriltä!
Ihan #ahistuspäissään
Saara
AHISTUS PÄISSÄÄN 